Sarjan 93kg mitalikolmikko. Kuva Tiia Häkli.

Jere Savolainen saavutti PM-pronssia junioreiden klassisen voimanoston PM-kisoista, jotka käytiin 19.2.2016 Ruotsin Katrineholmissa. Jeren yt. 645 kg (245-135-265).

Jeren kisaraportti:

Nyt kun on kisareissusta toivuttu ja ajatukset kohdistettu jo kohti seuraavia kisoja, lienee hieman syytä avata, mitä sitä tulikaan tehtyä. Pohjoismaiden mestaruus-kilpailut käytiin siis Ruotsin Katrineholmissa 19.-20.2 ja meikäläinen sai kunnian olla mukana edustamassa Suomea sarjassa M23 93kg. Minun osaltani kisat käytiin siis 19. päivä. Kyseessä oli ensimmäiset (mutta toivottavasti ei viimeiset) arvokisat meikäläisen kohdalla, joten fokus oli kyllä aivan täysin niissä, eikä missään muualla.

No, matka Ruotsiin sujui melko mukavasti bussia ja laivaa yhdistellen. Matkat kuluivat suhteellisen rattoisasti ja torstaina olikin päädytty jo Katrineholmiin, jossa sitten alettiin tarkkailla vaa’an lukemaa ja palauttelemaan paikkoja pitkän istumisen jäljiltä. Tunnelma oli odottava.

Painoa jouduin jonkin verran vedättämään puntariin. Koko aamun olin syömättä ja juomatta, mikä kyllä näkyi olotilassa sillä hetkellä. Ennen puntaria olivat varustetarkastukset ja paljon ylimääräistä aikaa hermoilla, jonka käytin kyllä ihan vain siihen. Sitten mentiin puntarille, joka itselläni oli noin klo 12.30.

Sen verran pitää punnituksesta sanoa, että ei olisi sinä päivänä kannattanut lotota. Oli nimittäin sen verran suuri arpanumero meikäläisellä, että noin 25 nostajaukosta meikäläinen oli neljänneksi viimeinen. Pitkä aika odotella nälkäisenä! Mutta puntari läpi puhtaasti painaen 92.10kg, joten ei mitään ongelmia. Sitten vain pikkuhiljaa tankkailemaan ja meikäläinen oli siinä vaiheessa aikasen iloista poikaa! Tankkailut kun oli suoritettu, niin siinä pikkuhiljaa alettiinkin jo sitten valmistautua kyykkyä varten.

Kyykyn lämmittelyt menivät ihan ok. Rauta painoi niskassa ja kyykky vähän muutenkin kankeaa, mutta ainahan se tuntuu olevan meikäläisessä lämmittelyissä. Lämmittelyjen jälkeen oli meikäläisen virallisen arvokisadebyytin aika! Aloituksena kyykyissä oli tuttu rauta, 230kg. Menin lavalle, otin painot niskaan, kuuntelin tuomarin komennon ja hompsanssaa! Kuin suoraan oppikirjasta aloitusrauta hyväksytysti ylös ja näin oli meikäläisen kisat virallisesti pyöräytetty käyntiin. Seuraavaan vieläkin tuttu rauta 240kg, joka sekin samaan paraatityyliin ylös ja viimeiseen sitten lastattiinkin oma ennätys 245kg. Alun perin haavelin jo hieman neljännestonnista, mutta tällä kertaa oli kuitenkin hieman enemmän järkeä mukana kuin tunnetta ja kävin ottamassa pois kaiken sen, mitä sain. 245kg ei ollut helppo, mutta tuli kuitenkin nätisti ja kolmea valkeaa tauluun, joten kolmella hyväksytyllä kyykyllä oli mukava lähteä lämmittelemään penkkiä varten.

Penkin lämmittelyt sujuivat mukavasti ja aloitusrautana toimi 130kg. Lavalle mentiin ja rauta otettiin ja vielä helposti. Ei painanut missään! Seuraavana 135kg, joka olisi meikäläisen kisarekka. No, se otettiin samaan tyyliin kolmella valkoisella ylös ja avot, kisaennätys paukkui 2.5kg:lla jo tässä vaiheessa! Viimeiseen sitten lastattiinkin jo uudet kymmenet meikäläiselle penkkikarkeloissa, eli 140kg. Reippaasti oli syttyjä ja rauta tuntui hyvälle käsissä, mutta jostain syystä oikea käsi simahti täysin reilu 10cm rinnaltalähdön jälkeen ja tämä nosto oli tuhoon tuomittu. No, kisaenkkarit kuitenkin!

Seuraavana vuorossa oli maastaveto. Lämmittelyt meni suvereenisti ja totuttuun tyyliin hieman painavasti. Kisalavalla aloitus 245kg ja se otettiin pois helposti. korotuksena ravakat 20kg ja 265kg tangossa. Ei muuta kuin lavalle ja rautaa rankaisemaan! Hyvä nosto ja kolmea valkoista valoa pärähtää seinälle. JES, kisaennätys sekä maastavedossa, että yhteistuloksessa takataskussa! Vaikka roppa oli jo sen oloinen, että kyllä sitä väsytti, lastattiin viimeiseen maastavetoon legendaarinen 600 paunan, eli 272.5kg:n rajapyykki. Siihen sitten hirveällä tarmolla vetämään ja ollaan jo melkein polvissa asti menossa… Kun roppa päättää tänään, että ei. Veto kellahtaa eteen ja se on siinä, ei nostoa siitä raudasta tänään.

PM-kisat olivat siinä ja mieli sai hetkisen levähtää. Kaikki se tehty työ oli konkretisoitunut tuona päivänä lavalla ja kaikki nostettiin, mikä sinä päivänä nostettavissa oli. Sarjana 245kg kyykky, 135kg penkki ja 265kg maastaveto, josta muodostuu 645kg yhteistulos, joka on 15kg parannusta entiseen. Tämä yhteistulos oikeutti PM-pronssiin, joten ei tämä ollut pelkästään meikäläisen ensimmäinen arvokisa, vaan myös ensimmäinen arvokisamitali! Se nouseminen palkintopallille Suomenlippu niskassa on niitä hetkiä elämässä, joita ei helposti unohda. Vaikka Ruotsin kansallislaulu soikin kaiuttimista, kyllä meikäläisen päässä soi ihan meidän oma kansallislaulu.

Veto 265kg. Kuva SVNL.

Nyt kun on kotiuduttu ja arkeen palattu reissun jälkeen, niin on aika pienille kiitoksille. Isoin kiitos lienee kuuluu valmentajilleni Sami Hakkaraiselle ja Seppo Räsäselle, joiden ”syytä” on, että meikäläinen PM-kisalavalle pääsi ja vieläpä oli niin kovassa kuosissa, että onnistui sieltä mitalin nappaamaan. Kiitos kuuluu myös tyttöystävälleni, joka oli mukana matkalla Katrineholmissa kuuntelemassa meikäläisen tiuskimista ja äyskäröintiä ennen kilpailua (välillä meinaa olla tunteet pinnassa) ja tuki meikäläistä koko reissun ja ylipäätään reenaamisen ajan. Kiitos Kuopion Painonnostajien popppoo kannustuksesta ja tsempeistä tällä matkalla kohti PM-kisoja (etenkin Jykä hyvästä kilpailutuksesta!).

Kiitos kuuluu myös porukoilleni ja kaikille läheisilleni ystävistä kaimoihin ym., jotka ovat edes yhdellä ajatuksella meikäläistä tukeneet tällä klassisen voimanoston pyhiinvaelluksellani. Vielä loppuun aivan erityinen kiitos KaVon Marjaana ja Jouni Vähäsantaselle, jotka järkkäsivät mahtavasti porukkaliput laivareissuille ja bussikyydityksen Ruotsin puolella. Mahtavaa, että Suomessa on tuommoisia aktiivisia seuroja, joissa järjestetään asioita. Ei tarvinnut meikäläisen ressata matkojen järkkäämisestä, vaan pääsi keskittymään vain ja ainoastaan asiaan. KIITOS!

Tästäpäs lähdetään reenailemaan taas pikkuhiljaa ja seuraavana meikäläisen voi nähdä nousevan kisalavoille luultavasti toukokuussa KP:n omissa nostokarkeloissa. Pysytäänpäs vahvoina!

-Jere-

Tulokset